Kehityskeskustelut ja luottamus

tammi 15, 2021 | Blogi

Luottamuksella

Uusi vuosi ja uudet tavoitteet. Vuoden alku on usein aikaa, jossa katsotaan kahteen suuntaan; taaksepäin katsoessa mietitään, miten onnistuttiin edellisenä vuonna ja eteenpäin katsoessa mietitään tulevan vuoden tavoitteita. Tavoitteisiin ei päästä ilman keskinäistä luottamusta. Ainoastaan luottamus mahdollistaa ihmisten välisen yhteistoiminnan ja on se perustava voimavara, jonka päälle tulevaisuutta voi rakentaa.

Luottamus ja sen rakentaminen on strateginen haaste ihmisten kohtaamiseen niin johtajalle kuin johdettaville, sillä johtaminen on pohjimmiltaan ihmisiin vaikuttamista tavoitteiden saavuttamiseksi. Työyhteisöiden kehittämisessä usein toisten kanssa toimeen tulemisen haasteet näyttävät olevan pääroolissa, kun taas itse työn substanssiin ja osaamiseen liittyvät puutteet ja kehittämiskohteet sivuosassa. Tämä korostuu myös usein kehityskeskusteluissa.

Luottamuksen DNA

Luottamuksen ja luotettavuuden osa-alueet voidaan jakaa neljään osaan. Kutsun niitä tässä kirjoituksessa luottamuksen DNA:ksi. Samalla tavalla kuin DNA eli deoksiribonukleiinihappo on elämän tärkein molekyyli ja se sisältää kaiken tarvittavan tiedon toimivan eliön rakentamiseen on luottamus organisaation tärkein voimavara.

Luottamuksen DNA:n kaksoiskierre ei ole onneksi kaksi metriä pitkä ketju, vaan sen voi hyvinkin tiivistää neljään osaan.

Ensimmäinen luottamuksen DNA:n rakenneosa on pätevyys.

Työntekijällä tulee olla riittävästi tietoja ja taitoja, jotta hän selviytyy työtehtävistään. Esimiehen tehtävänä on varmistaa ja tukea työntekijän pätevyyden kehittymistä ja rakentumista.

Esimiehellä tulee olla riittävästi tietoja ja taitoja esimiestehtävän hoitamiseen. Työntekijä voi omalta osaltaan auttaa ja tukea esimiehen esimiestaitojen kehittymistä ja rakentumista.

Toinen luottamuksen DNA:n rakenneosa on hyväntahtoisuus.

Molemmilla osapuolilla, esimiehellä ja työntekijällä, on siis oikeus olettaa, että kumpikin heistä tahtoo hyvää toiselle ja ajaa molempien parasta. Hyväntahtoisuus on myös tekoja ja toimintaa, jolla on merkitystä, ei ainoastaan hyvää tarkoittavia aikeita ja suunnitelmia.

Luottamuksen kolmas DNA:n palanen koostuu rehellisyydestä. Rehellisyyshän tarkoittaa yleiskielessä ennen kaikkea totuudessa pysymistä, totuudenmukaisuutta ja vilpittömyyttä. Lisäksi rehellisyydellä ymmärretään vilpin tai vääryyden harjoittamattomuutta, lakien ja sääntöjen noudattamista, luotettavuutta, kunniallisuutta ja rehtiyttä (Lähde: Wikipedia.).

Työyhteisöissä rehellisyyteen katsotaan usein kuuluvaksi myös avoin ja läpinäkyvä vuorovaikutus.

Neljäntenä palasena luottamuksen DNA:han kuuluu ennustettavuus. Esimiehen ja työntekijän tulee olla ennustettava käytökseltään. Mitä ennustettavampaa on esimiehen ja/tai työntekijän käytös sen paremmin voi työntekijä luottaa esimieheensä ja esimies työntekijäänsä.

Luottamustaitoja

Luottamus ja sen rakentaminen on työyhteistyön perusta, voimavara ja mahdollisuus. Onneksi se on myös taitolaji ja uskaltaisin jopa väittää tärkein yksittäinen työyhteisötaito.

Mitäs jos seuraavassa kehityskeskustelussa ottaisitte luottamuksen DNA:n tarkasteluun ja lähtisitte yhdessä kehittämään luottamustaitoja?

Tutustu onnistunut kehityskeskustelu valmennukseen ja ilmoittaudu mukaan

Petri Väyrynen
Johdon työnohjaaja MasterCSLE, johdon valmentaja, Certified Business Coach, Stratool liiketoimintakehittäjä, kouluttaja ja mentori. Kokenut hallitusammattilainen

0 kommenttia

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Arkisto