Työnohjaus -väylä ammatilliseen ja itsetuntemuksen kehittämiseen sekä työn laadun varmistamiseen

Työnohjauksella on pitkät perinteet sosiaali-ja terveysalalla, missä työnohjausta pidetään välttämättömänä paitsi ammatillisen kasvun ja ammatillisen identiteetin vahvistamisen välineenä, myös jaksamisen tukena henkisesti kuormittavissa ammateissa. Vähitellen työnohjaus on löytänyt tiensä yritysmaailmaan, ja yhä enenevässä määrin etenkin esimiehet ja johtotehtävissä työskentelevät kaipaavat mahdollisuutta pohtia oman työnsä ja johtamisen kysymyksiä luottamuksellisessa työnohjaussuhteessa.

Työnohjauksen tavoitteista sovitaan tilaajan kanssa työnohjaussopimusta laadittaessa mutta usein tavoitteet avautuvat ja kirkastuvat prosessin edetessä, etenkin yksilöohjauksissa. Tavoitteita on silti tarpeellista miettiä etukäteen, joskin on hyvä antaa tilaa joustavasti myös ajankohtaisten aiheiden käsittelyyn. Joskus työnohjausta kaivataan työyhteisökysymysten avaamiseen, työn organisoinnin ja työyhteisön pelisääntöjen pohtimiseen. Toisinaan on tarpeellista edetä case-esimerkkien valossa pyrkimyksenä, että ohjattavalla olisi tapaamisen jälkeen mielessään ratkaisuvaihtoehtoja edetä. Työnohjaus on parhaimmillaan työssä oppimista reflektiivisen ajattelun keinoin, jolloin oppiminen on kokemuksellista ja oivaltavaa, ei ulkoa annettua kirjatietoa – sitä lainkaan väheksymättä. Työnohjaaja ei ole kuitenkaan opettaja, vaan hän ohjaa kysymyksin ohjattavaa tarkastelemaan pulmalliseksi koettuja asioita, tilanteita ja ohjattavan omaa toimintaa. Työnohjaus ei kuitenkaan ole terapiaa, se ei ole liioin mentorointia tai konsultaatiota, joskin nämä työmuodot ovat työnohjauksen läheisessä rajapinnassa. Ohjattavan tehtävänä on nostaa työn keskeisiä kysymyksiä käsittelyyn. Ohjaajan tehtävänä on ohjata työnohjausprosessia ja auttaa ohjattavaa löytämään käytännön työkaluja pulmallisen tilanteen ratkaisemiseen tai helpottumiseen. Menetelmänä on keskustelu mutta myös toiminallisia menetelmiä, erilaisia tehtäviä ja välitehtäviä on mahdollista käyttää.

Huolimatta siitä, että työnohjaus voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmäohjauksena, aihepiirit ovat usein samankaltaisia. Kokemukseni mukaan keskeisinä teemoina ovat työssä kuormittuminen ja jaksaminen, työpaikan ihmissuhteisiin, kuten esimiesten ja alaisten suhteisiin ja yhteistyöhön liittyvät pohdinnat ja johtamisen kysymykset. Kriittisiä kohtia voivat olla myös asiantuntijatehtävistä esimieheksi siirtyminen, jolloin työnohjauksen keinoin mietitään esimiesrooliin siirtymistä ja ohjattavalle omaa tapaa johtaa tehtävän vaatimuksiin peilaten. Työnohjauksessa esimiehen on mahdollisuus tarkastella omia vahvuuksiaan ja kehitysalueitaan, tiedostaa paremmin pulmakohtia ja vahvistaa kehitettäviä osa-alueita. Usein esillä ovat henkilöjohtamisen haasteet, jolloin palataan kohtaamisen ja vuorovaikutustaitojen, motivoinnin ja palautteenantamistaitojen äärelle. Kuuntelemisen, yhdessä tekemisen ja kannustavan johtamisen kehittäminen parantaa työilmapiiriä, johtaa parempaan työssä motivoitumiseen ja sitoutumiseen ja sitä kautta työn tuloksellisuuden paranemiseen.

Muutokset eivät tapahdu hetkessä eivätkä ohjaustilanteessa. Kehittyminen on prosessi, joka vaatii avoimen mielen ja motivaation tehdä eri tavalla ja ottaa käyttöön erilaisia välineitä työssä. Kehittyminen tapahtuu ajan myötä ja ohjauskertojen välisessä aikaikkunassa.  Niinpä työohjaksen tulisi olla kestoltaan pitempiaikaista kuin vain muutamia kertoja tapahtuvaa. Suositeltavana pidetään vähintään vuoden mittaista ohjausprosessia mutta selkeämpi hyöty on silloin, kun jänne on tätä pitempi. Kestoltaan pitempien ohjausprosessien vaikuttavuutta ja hyötyä on myös helpompi arvioida ja peilata asetettuihin tavoitteisiin. Coaching on sen sijaan luonteeltaan työnohjausta lyhytkestoisempaa, rajattuun teemaan fokusoivaa ja tavoitekeskeisempää.

Työnohjaus auttaa vahvistamaan ammatti-identiteettiä: millainen olen työni tekijänä ja ammatissani, mitä osaan, mitä taitoja vielä tarvitsen, mitkä ovat rajani ja mikä riittää. Yhä useammin ohjauskeskustelut vievät työhyvinvoinnin, työssä jaksamisen, työn vaatimusten, kiireen, paineiden ja kuormituksen äärelle, jolloin keskustelu esim. työn organisoinnista on tarpeen. Työ on keskeinen osa elämää. Työelämän kysymyksiä käsiteltäessä ei voida myöskään välttää pohdintaa siitä, mikä elämässä ylipäätään on tärkeää, mikä on ohjattavan arvopohja ja mikä on hyvä elämä juuri hänelle. Vahvistunut tietoisuus itselle merkityksellisistä asioista ja pyrkimys toimia omien arvojen ohjaamana vahvistaa hyvinvointia ja lisää työssä jaksamista.

Työnohjaus tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä kiireettömästi pohtimaan ja tarkastelemaan työstä kumpuavia kysymyksiä sekä omia ajatuksia, reaktioita ja tunteita näihin liittyen. Työnohjauksessa pyritään löytämään erilaisia, vaihtoehtoisia näkökulmia ja kannustetaan ohjattavaa toimimaan positiivisella, itsemyötätuntoisella ja ratkaisuhakuisella otteella.

 

Virkistävää kesää ja energisoivaa taukoa työelämästä!

 

Vappu Viitanen

psykologi

johdon ja esimiesten työnohjaaja

Luotain Consulting Oy