Mindfulness johdantoluento

Tilattavissa räätälöitynä työyhteisökohtaisesti!

Lähde oppimaan toimivia stressinkesytyskeinoja mindfulnessin keinoin. Mindfulness on tutkitusti tehokas menetelmä stressin vähentämiseen ja hyvinvoinnin lisäämiseen.

Harjoitteet ovat yksinkertaisia ja sopivat kaikille. Iltapäivän aikana kerron sinulle, mitä mindfulness on ja minkälaisia tuloksia ihmiset ovat mindfulness-menetelmän avulla saavuttaneet ja millä tavalla voit lisätä omaa hyvinvointiasi mindfulness-harjoittelun avulla.

Iltapäivän aikana tehdään kolme lyhyttä mindfulness-harjoitusta. Luennon hintaan kuuluu mindfulness-vinkit arkeen ja oma mindfulness äänite, jonka avulla voit jatkaa harjoittelua kotona tai työpaikalla.

Hinta: Pyydä tarjous

Valmentaja:
Tuula Savolainen
mindfulness-ohjaaja, työyhteisö- ja esimiesvalmentaja, terveydenhuollon opettaja,
sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija sekä työnohjaaja.

Pyydä tarjous tai kysy lisätietoja alla olevalla lomakkeella tai info@luotain.net

Osallistujan nimi *

Organisaatio

Osallistujan sähköposti *

Erityisruokavalio

Laskutusosoite *

Muut kommentit

[honeypot honeypot-439]


LISÄTIETOA

Haluatko tietää lisää, siitä mitä mindfulness on?

Länsimaisen lääketieteen piirissä mindfulnessia on tutkittu ja käytetty noin parinkymmenen vuoden ajan. Tutkimuksen pioneerina voidaan pitää Massachusettsin yliopistossa työskentelevää Jon Kabat-Zinniä. Hän kehitti kahdeksan viikkoa kestävän ohjelman, joka tuli tunnetuksi nimellä Mindfulness-Based Stress Reduction (MBSR, tietoiseen läsnäoloon perustuva stressinhallinta).

Mindfulnessissa on kyse pysähtymisestä havainnoimaan 
Mindfulnessissa on kyse  pysähtymisestä havainnoimaan hetkeä sellaisena kun se on. Huomio kiinnitettään mm. hengittämiseen. Mieleen nouseviin erilaisiin tunteisiin tai tapahtumiin ei reagoida, niitä havainnoidaan. Mindfulness-harjoituksiin liittyy myös kehollisia harjoituksia, jotka auttavat tunnustelemaan kehoa uudella tavalla.

Säännöllinen harjoittelu saa aikaan myös fysiologisia muutoksia
Säännöllisen harjoittelun on havaittu muuttavan aivorakenteita. Suomen lääkärilehden artikkelin (Suomen Lääkärilehti 1–2/2008 vsk 63) mukaan menetelmä vaikuttaa myös fysiologisiin ominaisuuksiin  mm. aivojen sähköiseen toimintaan sekä aivokuoren rakenteeseen, autonomisen hermoston toimintaan ja hormonitoimintoihin. Kun mieleen nouseviin tuntemuksiin ei reagoida, alkaa siis syntyä uusia hermoyhteyksiä ja mm. hormonitoiminta muuttuu.

Mindfulness ja aivot

Pia Vilanen puhujana eläinlääkäripäivillä messukeskuksessa 2.12.2015Печать

Luennon aiheena Mindfulness ja aivot

Osallistujat pääsivät myös tutustumaan istumameditaatioon

Luennon yhteenvetoa

Mindfulness, tietoinen läsnäolo, on tutkitusti tehokas keino lisätä ihmisten hyvinvointia ja samalla vähentää stressituntemuksia. Mindfulness, tietoinen hyväksyvä läsnäolo, on tietoinen valinta haluta ja osata pysähtyä sekä keskittyä käsillä olevaan hetkeen. Säännöllisen mindfulness -harjoittelun on havaittu muuttavan aivorakenteita. Mindfulness lisää aivojen muovautuvuutta siten, että ylempiä aivotoimintoja säätelevän aivokuoren rooli lisääntyy vähentäen vaistonvaraisia reaktioita. Harjoittelulla on fysiologisia vaikutuksia, jotka kohdistuvat mm. aivojen sähköiseen toimintaan sekä aivokuoren rakenteeseen, autonomisen hermoston toimintaan ja hormonitoimintoihin.

Mindfulness vähentää stressiä ja lisää hyvinvointia monin tavoin Mindfulness, tietoinen läsnäolo, on tutkitusti tehokas keino lisätä ihmisten hyvinvointia ja samalla vähentää stressituntemuksia. Se opettaa meitä kiinnittämään huomiota siihen, mitä on tässä hetkessä läsnä, niin itsessä, ympäristössä kuin muissakin ihmisissä. Mindfulness –harjoittaminen vähentää murehtivia ajatuksia, virkeys, keskittymiskyky sekä energisyys lisääntyvät. Mindfulnessin on todettu vaikuttavan myönteisesti myös elämän mielekkyyden parantamiseen, vuorovaikutukseen ja ihmissuhde-taitoihin.

Länsimaisen lääketieteen piirissä mindfulness:ia on tutkittu ja käytetty noin parinkymmenen vuoden ajan (Kabat-Zinn). Tutkimuksen pioneerina voidaan pitää Massachusettsin yliopistossa työskentelevää Jon Kabat-Zinniä. Hän kehitti kahdeksan viikkoa kestävän ohjelman, joka tuli tunnetuksi nimellä Mindfulness-Based Stress Reduction (MBSR, tietoiseen läsnäoloon perustuva stressinhallinta). Säännöllisen harjoittelun tuloksena on tieteellisissä tutkimuksissa todettu mm. seuraavia positiivisia vaikutuksia:

  • yleinen hyvinvointi paranee
  • stressin hallinta paranee
  • unenlaatu paranee
  • energisyys lisääntyy
  • kivunhoito paranee
  • masennus lieventyy
  • parempi havaintokyky ja kokonaisuuksien näkeminen
  • tunnetaidot vahvistuvat

Mindfulness, tietoinen hyväksyvä läsnäolo, on tietoinen valinta haluta ja osata pysähtyä sekä keskittyä tähän hetkeen

Mindfulnessin harjoittamisessa on kyse pysähtymisestä havainnoimaan hetkeä sellaisena kun se on. Huomio kiinnitetään mm. hengittämiseen, liikkeeseen, tekemiseen tai kehon tuntemuksiin. Mieleen nouseviin erilaisiin tunteisiin tai tapahtumiin ei reagoida, niitä havainnoidaan. Mindfulness-harjoituksiin liittyy monenlaisia kehollisia harjoituksia, jotka auttavat tunnustelemaan kehoa uudella tavalla, jolloin myös kehotietoisuus paranee.

Mindfulnessin juuret ulottuvat 2500 vuoden päähän, itämaisen mietiskelyn perinteeseen ja buddhalaiseen filosofiaan ja psykologiaan. Mindfulness ei liity kuitenkaan uskontoon. Mindfulness, tietoinen läsnäolo tarkoittaa käytännössä, että havainnoimme käsillä olevaa hetkeä, ympäristöämme ja itseämme aivan erityisellä tavalla: tietoisesti, nykyhetkessä, hyväksyen asiat sellaisena kuin ne ovat – ilman arvostelua. Varsinkin länsimaisen ihmisen mieli liikkuu alati hallitsemattomasti menneessä ja tulevassa. Työelämässä ajatusten jatkuva vaeltelu, tulevien ja menneiden työtehtävien miettiminen, murehtiminen ja harmittelu vie kyvyn keskittyä käsillä olevaan työtehtävään, ihminen tekee virheitä ja energiaa valuu turhaan. Mindfulness on tietoinen valinta ja päätös olla valppaana tässä hetkessä.

Säännöllisen harjoittelun on havaittu muuttavan aivorakenteita.

Suomen lääkärilehden artikkelin (Suomen Lääkärilehti 1–2/2008 vsk 63) mukaan menetelmä vaikuttaa myös fysiologisiin ominaisuuksiin mm. aivojen sähköiseen toimintaan sekä aivokuoren rakenteeseen, autonomisen hermoston toimintaan ja hormonitoimintoihin. Kun mieleen nouseviin tuntemuksiin ei reagoida, alkaa syntyä uusia hermoyhteyksiä ja mm. hormonitoiminta muuttuu.

Mindfulnessin vaikutuksia aivoihin on tutkittu mm. kuvantamismenetelmillä (MRI eli magneettikuvaus ja EEG eli aivosähkökäyrä). Mindfulnessin näkökulmasta erityisen kiinnostuksen kohteena on aivojen etuaivokuori. Aivojen etuaivokuoren alue vaikuttaa keskittymiskykyyn, sosiaalisuuteen ja empatiaan, reagoinnin joustavuuteen, tietoisuuteen itsestä, moraaliin sekä tunnereaktioiden säätelyyn.

Etuaivokuori on tärkeässä roolissa tietoisessa asioiden käsittelyssä. Tutkimusten mukaan mindfulness vahvistaa etuaivokuoren toimintaa myönteisellä tavalla (Hovatta). Helsingin yliopiston aivotutkija Iiris Hovatta on todennut, että mindfulness lisää aivojen muovautuvuutta siten, että ylempiä aivotoimintoja säätelevän aivokuoren rooli lisääntyy vähentäen vaistonvaraisia reaktioita (yleensä negatiivisesti suuntautuneita). Tutkimuksissa on todettu, että meditoidessa aivojen ns. gamma-aktiivisuus lisääntyy varsinkin aivokuoren alueella ja se pysyykin korkealla, kun meditointi on säännöllistä. Hovatan mukaan tämä viittaa siihen, että aivojen sähköistä toimintaa ja hermoverkkojen synkronointia voi muuttaa harjoituksella.

Myös tunteiden käsittelyn aktiivinen oppiminen johtaa aivojen myönteisiin rakenteellisiin muutoksiin; negatiivisten emootioiden hallinta tulee helpommaksi, ahdistustuntemukset vähenevät ja mieliala paranee.

Meditaation vaikutuksesta (Ahola K. ym.) vähentynyt stressi jarruttaa myös ikääntymiseen liittyviä tekijöitä (telomeerit ja telomeraasientsyymi).

Daniel Siegel toteaa kirjassaan The Mindful Brain, että toistuvat mindfulness-harjoitukset saavat aivoissa aikaan neuroplastisia muutoksia, kuten

  • tunne-elämän tasapainoa
  • reagoinnin joustavuutta eli saamme lisää harkintaa ennen toimintaa
  • lisää empatiaa ts. kykyämme kuvitella miltä toisesta tuntuu
  • parempaa tietoisuutta myös ajallisista ulottuvuuksista (menneisyys – nykyhetki – tulevaisuus).

Siegel toteaa, että mindfulness-harjoittelu jättää aivoihin pysyviä jälkiä. Harjoittelu muuttaa hermoratoja siten, että aktiivisuus vähenee alueilla, jotka ovat yhteydessä kielteiseen ajatteluun ja lisäävät aktiivisuutta niillä alueilla, jotka ovat yhteydessä myönteiseen ajatteluun. Myönteinen ajattelu avartaa mieltä, meidän on helpompi nähdä uusia mahdollisuuksia, uusia tapoja toimia ja ratkaista asioita myös uudella, ehkä toimivammalla tavalla ja myös luovuudelle tulee lisää tilaa.

Aivomme muovautuvat sen mukaan, miten käytämme niitä. Mitä enemmän stressaamme, sitä enemmän aivomme ovat taipuvaiset stressaantumaan. Mindfulness-harjoitteissa keskitytään. Se harjoittaa aivojen kykyä keskittyä.

Rick Hanson, PH. D, neuropsykologi, joka on opettanut mm. Oxfordin, Harvardin ja Stanfordin yliopistoissa ja Richard Mendius, MD, on neurologi ja meditaatio-opettaja, kokoavat kirjassaan Buddhan aivot, 2007 mindfulnessin vaikutuksia aivoihin: Meditaation seurauksena harmaa aine lisääntyy insulassa, hippokampuksessa ja etuaivokuoressa. Ikääntymisestä johtuva aivokuoren ohentuminen vähenee ja parantaa em. alueille kuuluvia psykologisia toimintoja esim. huomiokykyä, myötätuntoa ja empatiaa.

Meditaatio harjoittaminen lisää Hansonin ja Mendiuksen mukaan vasemman aivopuoliskon etuosan aktivoitumista, mikä kohottaa myös mielialaa. Se lisää nopeiden, gammataajuisten aivoaaltojen voimaa ja ulottuvuutta mm. kokeneilla tiibetinbuddhalaisuuden harjoittajilla.

Suomen Lääkärilehden artikkelissa ”Onko tietoisuustaitojen harjoittelulla terveysvaikutuksia?” todetaan, että harjoittelulla on fysiologisia vaikutuksia, jotka kohdistuvat mm. aivojen sähköiseen toimintaan sekä aivokuoren rakenteeseen, autonomisen hermoston toimintaan ja hormonitoimintoihin. Artikkelissa kuvataan mm. tutkimusta, jossa 20 kokeneen tietoisuustaitoja harrastaneen henkilön aivokuoren paksuutta tutkittiin magneettikuvauksella ja tuloksena oli, että aivokuori oli merkittävästi paksumpi niillä alueilla, jotka liittyvät huomion ylläpitämiseen. Tämä on merkittävä löydös esim. työelämää ajatellen: Mindfulness-meditaation avulla voimme lisätä paitsi hyvinvointiamme, myös keskittymiskykyä työtehtävissämme.

Pia Vilanen, Luotain Consulting Oy:n toimitusjohtaja, Työnohjaaja STOry, johdon työnohjaaja MasterCSLE, Mindfulness-ohjaaja ja stressi- ja voimavaravalmentaja. Työyhteisö- ja esimiesvalmentaja.

Kirjalisuusluettelo:           

Iiris Hovatta, FT, dosentti, Helsingin Yliopisto, luento Mindfulness ja aivot 20.9.2012.

Jon Kabat-Zinn, Olet jo perillä, tietoisen läsnäolontaito, 1994.

Daniel Siegel: The Mindful Brain, 2007

Suomen Lääkärilehti 1-2/2008: Onko tietoisuustaitojen harjoittelulla terveysvaikutuksia?

Rick Hanson & Richard Mendius: Buddhan aivot.2011

Ahola K, Sirén I, Kivimäki M, Ripatti S, Aromaa A, Lönnqvist J, Hovatta I. Work-related ex-haustion and telomere length: A population-based study. PLoSONE 2012;7:e40186.

 

Ajankohtaista

SOTEFOORUMI 3.5. 2018 Helsingissä
Luotaimen jo kolmas Sote-foorumi kerää kokoon Suomen eturivin asiantuntijat kertomaan ajankohtaisimman tiedon sotemuutoksista. Lähde mukaan!

AAMIAISBRUNSSI YRITTÄJILLE 15.5. KLO 8.30-10 LUOTAIMESSA !
LUOTAIN valittu ELY-keskuksen yritysten kasvuvalmiuksien ja liiketoiminnan uudistumisen kehittämisen palveluntuottajaksi. Uusi sopimuskausi starttaa huhtikuussa. Tule nauttimaan maukas aamupala ja kuulemaan, minkälaista tukea voisit Luotaimelta saada oman yrityksesi kasvuun ja kehittämiseen. ILMOITTAUDU info@luotain.net. Elyn tuki on merkittävä!

LUOTAIMEN KURSSIKALENTERI JULKAISTU
Henkilökohtainen tehokkuus -valmennus 5.4. Valmennus auttaa sinua kehittämään omaa työotettasi ja organisoimaan työtäsi viisaammin -se lisää taitoa mm. yhteensovittaa työtä ja vapaata paremmin. Itsemääräämisoikeus valmennus 10.4.. Esimiestyö ja haastavat tilanteet 16.5., Toimiva työsuhde 8.5. Katso kurssit tästä!

Lehtiartikkeleja Luotaimesta

Helsingin Sanomat 6.4.2018
Artikkeli: Vinkit toimiviin kokouskäytäntöihin. Asiantuntijana Annamaija Tolvila Lue lisää

Työ Terveys Turvallisuus -lehti 6/2016
Artikkeli: Ilmapiiri parani puhumalla hyvää. Asiantuntijana Pia Vilanen Lue lisää

JYTY-Lehti 5/2016
Artikkeli: Luotain Consulting Oy:n toimitusjohtaja JYTY -lehden asiantuntijana aiheena Vaikeat asiat puheeksi Lue lisää

PROVIISSORIT -LEHTI 10/2015
Artikkeli: Vahvuusalueilta innostusta työhön. Kirjoittajat Pia Vilanen ja Tuula Kiuru-Ahvonen Lue lisää

JULKU Pirkanmaan yrityskummien lehti
Artikkeli: Luotain Consulting Oy Vuoden kummiyritykseksi Lue lisää

QUESTBACK asiakaslehti
Artikkeli: Mittaamisen avulla työyhteisö positiiviseen kasvuun Lue lisää

Hyvinvointiblogissa