Usko ja luota omiin kykyihisi

Ihmismielen aikaisempiin kokemuksiin perustuvat odotukset raamittavat aina uutta tilannetta ja kokemusta siitä, mitä käsillä olevassa tilanteessa tapahtuu tai mikä, on siinä lausutun sanoman merkitys.

Huonoilla kokemuksilla varustettu henkilö tulkitsee helpommin sosiaaliset vihjeet epäedullisesti, kun positiivisilla kokemuksilla varustettu henkilö.

Mutta, mikä on kokemus?

Mutta mikä on kokemus?  Millä tavalla koet asiat tässä hetkessä? Tulkitsetko tilanteet /asiat /mahdollisuudet /sanomiset voittopuolisesti positiivisesti vai negatiivisesti? Mitä lopulta uskot omasta itsestäsi ja ympäröivästä maailmasta?

Mikäli koet, että saattaa olla, että tarvitsisit heräämistä myönteisempään ajatteluun, voisit kokeilla seuraavaa:

Aluksi mieti, mistä asioista olet saanut itsellesi merkityksellistä positiivista palautetta esim. omilta esimiehiltäsi, työntekijöiltäsi tai asiakkailtasi.

- Päätä, että joka kerta kun saat positiivista palautetta: “pysähdyn ja arvostan saamaani  palautetta.

Myönteisen ajattelun harjoitteet

Kokeile viikon verran, kahta myönteisen ajattelun harjoitetta.

- Sano itsellesi heti herättyäsi “Tämä on hyvä päivä” ja todella ajattele niin, voit toistaa tätä pariin kertaan. Illalla kun menet nukkumaan, kirjaa ylös itsellesi merkitykselliseen paikkaan (päiväkirja, erityinen muistikirja, kalenteri tms.) ainakin yksi asia, josta olet kiitollinen. Mikäli päivän mittaan tulee huono hetki ja jostain syystä negaatio meinaa viedä ilon ja/tai mielihyvän tekemisestä, kurkkaa kalenteriin tai muistikirjaan ja katso mitä olet kirjoittanut: Olen kiitollinen -otsikon alle.

Kiinnitä huomiota läsnäoloon. Pyri olemaan niin hyvin läsnä kulloisessakin tilanteessa kun mahdollista. Keskity todella, siihen ihmiseen kenen seurassa kulloinkin olet, siihen tekemiseen, mitä kulloinkin olet tekemässä  ja esim. minkälaista ulkona ollessasi on ( miltä värit näyttävät, mitä tuoksuja siellä on ja mitä ääniä siellä kuuluu).

Positiivista mieltä ja iloa elämään!

Pia Vilanen, ratkaisukeskeinen työnohjaaja, Luotain Consulting Oy

Luottamus on inhimillisen kanssakäymisen ja toimivan vuorovaikutuksen elinehto. 

Luottamus valaa ihmiseen uskoa omiin kykyihinsä, se luo uskoa siihen, että asiat järjestyy ja ongelmat, joita kohtaamme ovat ratkaistavissa.

Epäluottamus taas kyseenalaistaa taidot, kyvykkyyden ja mahdollisuudet.

Epäluottamus tuo tullessaan myös puolustautumisen tarpeen, joka saa aikaan kerrannaisvaikutuksiltaan paljon ikäviä asioita; yhteistyöstä tulee varauksellista, toisen tukeminen tai omien ideoiden ja/tai osaamisen vapaa jakaminen tyrehtyy ja ihminen ei sitoudu. Puolustuskannalla olevan ihmisen energiaa kuluu valtavasti muuhun kuin itse työhön työpaikalla.

Usko ja luota työntekijöidesi kykyihin

Hyvillä ja positiivisilla kokemuksilla on siis taipumusta tuottaa lisää hyviä ja positiivisia kokemuksia; ihmisen kokemus itsestään pidettynä ja pystyvänä kasvattaa itseluottamusta ja luottamusta toisiin ihmisiin, joka on omiaan tuottamaan taas uusia hyviä kokemuksia ja mahdollisuuksia ihan toisella tavalla kun huonompaan vuorovaikutukseen ajautuneella yksilöllä.

 Auktoriteettiasemasta tehdyt määrittelyt vaikuttavat paljon siihen miten ihmiset näkevät itsensä, toisensa, työnsä ja mahdollisuutensa.

Ensimmäinen kysymykseni minulta sinulle olisikin:

Missä valossa sinä näet työntekijäsi?

Mikäli huomaat, että ainakaan kaikkien työntekijöidesi kohdalla valo ei ole se kirkkain ja heille edullisin, voisit kokeilla seuraavaa:

1) Terästäydy huomaamaan onnistumiset ja osaaminen, vaikka ihan pienetkin, jokaisen työntekijäsi kohdalta.

- pyri antamaan työntekijöillesi palautetta havaitsemistasi onnistumisista tai osaamisesta systemaattisesti. Mieti, mikä olisi paras tapa antaa palautetta kullekin sopivalla tavalla.  Muista kuitenkin antaa palautetta vain kun havaitset aidosti kiitettävää, aitoa kiitettävää löytyy ihan varmasti.

2) Terästäydy kuuntelemaan määrittelyjä, jossa tiimisi tai työyhteisösi nähdään osaavana ja kyvykkäänä.

- pyri jakamaan ja kertomaan näitä positiivisia tarinoita systemaattisesti -yhteisen palaverin alussa, kahvihuoneessa, virallisissa- ja epävirallisissa puheissa. Näillä tarinoilla rakennat kuvaa työyhteisöstäsi siihen suuntaan, joka tukee kyvykkyyden rakentumista edelleen.

Seuraavalla kerralla kirjoitan sinulle vinkkejä myönteisen ajattelun lisäämiseen omassa esimiestyössäsi, käy kurkkaamassa.

Pia Vilanen, ratkaisukeskeinen työnohjaaja, Luotain Consulting Oy

Esimiestyö voi olla ajoittain haastavaa ja raastavaakin

Esimiehen rooli on kuitenkin merkittävä

Aloita, kokeilemalla seuraavaa

Millainen esimies haluat olla?

1. Voisit aloittaa määrittelemällä muutamalla lauseella millainen esimies haluat olla?
2. Sitten voisit miettiä miten tämä toteutuu jo pienissä hetkissä, omassa esimiestyössä?
3. Sitten voisit miettiä, miten voisit tehdä tälle unelmalle enemmän tilaa?
4. Ja mieti vielä, että mikä olisi pieni askel kohti sitä johtajuutta, minkälainen haluaisit esimiehenä olla?

Kirjoitan muutaman kysymyksen tänne blogiini myöhemmin lisää. Käy kurkkaamassa ja löytämässä oivalluksia työssä jaksamiseesi ja voimaantumiseen omassa esmiestyössäsi.

Pia Vilanen, ratkaisu- ja voimavarakeskeinen työnohjaaja, Luotain

Työstressi aiheuttaa terveysongelmia ja vähentää tuloksellisuutta

Työstressi aiheuttaa pitkään jatkuessaan ihmiselle hyvinvointi- ja terveysongelmia. Siitä myös aiheutuu taloudellisia menetyksiä organisaatioille ja yhteiskunnalle -inhimillisistä tekijöistä puhumattakaan.

Työstressi on yhteydessä työsuorituksiin ja siten organisaatioiden tuloksellisuuteen ja näkyy helposti myös työyhteisössä. Se voi lisätä ihmissuhdeongelmia, – halua vaihtaa työpaikkaa, vähentää sitoutumista organisaatioon ja näkyä sairaspoissaoloina…ja pitkää jatkuessaan, työperäinen stressi myös siirtyy näkymään myös perheoloissa.

Lainsäädäntö edellyttääkin työnantajalta työympäristön turvallisuutta ja että ympäristö on fyysistä ja psyykkistä terveyttä tukeva.

Stressi on laaja käsite

Stressi on laaja käsite. Se voi viitata stressitekijöihin, stressireaktioihin tai yksilön ja ympäristön vuorovaikutukseen ja siinä ilmenevään epätasapainoon. Stressitekijöillä tarkoitetaan kuormittavia tapahtumia tai tilanteita –ärsykkeitä. Ihmiset reagoivat näihin ärsykkeisiin, stressitekijöihin yksilöllisesti, toisille stressiä aiheuttaa lähes kaikki tilanteet, toisille stressiä ei tule vaativassakaan tilanteessa. Toisaalta on olemassa myös vahvoja ärsykkeitä, jotka aiheuttavat stressiä lähes kaikille. Stressireaktiot taas viittaavat fysiologisiin tai psykologisiin vasteisiin, jolloin stressistä on kyse silloin, kun reaktio ilmenee.

Työelämän stressitekijät

Työelämän stressitekijöitä voivat olla  fyysiset työolot, työtehtävien vaatimukset, rooliepäselvyydet, ja ristiriidat, työkaveri-, asiakas- tai esimiessuhteet, työaika, työuralla eteneminen, traumaattiset tapahtumat (esim. tapaturmat) ja organisaatiomuutokset. Esim. Katz & Kahn, (1978) rooliteorian mukaan rooliylikuormitus (liikaa töitä tai liian vaikeita tehtäviä), roolikonflikti (ristiriitaiset odotukset) ja rooliepäselvyydet (epäselvät odotukset) aiheuttavat stressiä.

Stressireaktiot

Stressireaktiot voivat yksilötasolla olla fysiologisia (stressihormonien eritys, verenpaine, sydämen sykevaihelut), tunneperäisiä (lyhytaikaiset mielialamuutokset, kuten ärtymys, ahdistus, masennus) tai käyttäytymisessä (muistin, keskittymiskyvyn, päätöksen teon häiriöt tai työsuorituksen heikkeneminen) ilmeneviä.

Mitä yritys voi tehdä, jotta työntekijöiden kokemaa työstressiä saadaan vähemmäksi?

Stressimallien pohjalta on laadittu erilaisia ohjelmia, joilla on pyritty ehkäisemään työstressiä.

1) vähentämällä stressitekijöitä,

2) lisäämällä voimavaroja,

3) vähentämällä stressireaktioita,

4) kannustamalla työntekijöitä muuttamaan elintapojaan.

Kutakin mallia voidaan toteuttaa yksilö- tai organisaatiolähtöisesti. Myös Luotaimella on stressin hallintaan ja voimavarojen lisäämiseen oma valmennusohjelma, jossa mitataan yksilöllisiä stressitekijöitä ja valmennetaan yksilöä ja työyhteisöä tarttumaan niihin tekijöihin, joihin voi vaikuttaa -stressitekijöitä pyritään vähentämään, stressinkäsittelykeinoja parantamaan ja voimavaratekijöitä lisäämään ja laajentamaan. Luotaimen valmennusohjelmaan kuuluu lisäksi mindfulness tekniikan opettelua, jolla omaan kehoon ja mieleen saadaan aikaan rauhoittumista.

Organisaatiolähtöinen lähestymistapa on kehittää työtä, työntekijöitä ja osaamista jotta työn vaatimukset kohtaavat taitojen ja inhimillisten valmiuksien kanssa. Fyysisiä tekijöitä ja esim. työn rytmittämistä, vaikka taukojen avulla voi myös kehittää.

Työn voimavaratekijät

Kalimon työstressimallin mukaan tasapaino yksilön edellytyksien ja työhön kohdistamien odotusten sekä työn vaatimusten ja sen tarjoamien mahdollisuuksien välillä johtaa parantuneeseen työsuoritukseen, työtyytyväisyyteen sekä motivaation ja itseluottamuksen kasvuun.

Työn voimavaratekijöiden on havaittu olevan yhteydessä työn imuun -työhön liittyviin hyvänolon tunteisiin. Esim. vaikutusmahdollisuudet, esimiehen tuki, työpaikan hyvä ilmapiiri, innovatiivisuus ja hyvä tiedonkulku ovat edistäneet opettajien työn imua. Myös työn hallinnan ja henkilöstöä tukevan, ihmisläheisiä periaatteita arvostavan organisaatiokulttuurin on todettu olevan yhteydessä työn imuun hyvin monityyppisissä työtehtävissä.

Myös irrottautumista työstä tarvitaan

Tärkeää on että oravanpyörästä on mahdollista irrottautua. Tästä syystä illat, viikonloput ja lomat tulisi pyhittää rentoutumiselle, jotta mieli ja keho saa aikaa toipua ja rauhoittua.

Vaikka sinulla olisi kuinka mukava työ, kannustan sinua varmistamaan, että sinulla on myös muuta elämää. Uskon, että se hyödyttää lopulta sinua, työnantajaasi (jos sellainen sinulla on) ja muuta lähipiiriäsi kaikkein eniten.

Pia Vilanen, ratkaisu- ja voimavarakeskeinen työnohjaaja, Luotain

Millä sinä pidät yllä omaa työn iloasi?

“Kun työ on ilo, on elämä autuutta. Kun työ on velvollisuus, on elämä orjuutta” kertoi Aamulehdessä 9.1.2011  Jari Jokilampi, Pirkanmaan yrittäjien toimitusjohtaja oman mottonsa, joka oli lainattu Maksim Borkin ohjeesta.

Toisaalta samaisessa Aamulehden numerossa 9.1 haastateltiin Sisko Metsoa, joka työskentelee lähihoitajana Koukkuniemen vanhainkodissa. Hän kommentoi omia toiveitaan työn iloon liittyen: “työntekijänä toivon, että työn tekemisen edellytykset olisivat hyvät, että saisin käyttää koko osaamistani ja kommunikaatio työpaikalla olisi mahdollisimman hyvää, suoraa ja avointa”

Mikä sinulle on tärkeää? Mikä ruokkii sinun työn iloasi?

Tavoitteeksi työn ilo

Taito, rohkeus, älykkyys ja hyvä sydän -kaikki kun on kohdallaan, on tosi taitava. -Tokaisi innokkaana hiihtävä 6-vuotias poikani hiihtoladulla. Äidillä meinasi mennä roska kurkuun silkasta äimistyksestä. -Mikä viisaus!

Näinhän se on, myös työelämässä. Taidoista ei ole paljon iloa, jos ei ole rohkeutta toteuttaa osaamistaan. Rohkeudesta ei liioin ole iloksi, mikäli puuttuu harkinta, mitä toteuttaa ja mitä jättää toteuttamatta. Toisaalta, vaikka älykkyyttä olisi millä mitoin, mutta hyvä sydän puuttuu -ei kovin pitkä ole älykkäimmänkään menestys.

Hyvä sydän tunnistaa sen, mikä on hyvää ja mahdollista. Se antaa anteeksi ja tahtoo myös toisille hyvää. Se iloitsee myös toisten onnistumisista ja saa aikaan paljon taitavuutta itsessä ja muissa.

Taitavaa työpäivää sinulle, ihana sinä!

Pia Vilanen, Luotain

Suomalaisia työyhteisöjä on moitittu vähäpuheisiksi

Suomalaisia työyhteisöjä on moitittu vähäpuheisiksi ja niukasti palautetta antaviksi. Saatu vähäinen palaute on pääsääntöisesti kielteissävytteistä. Ikäänkuin vitsinä työyhteisöissä kulkeekin slogan, että  mikäli kukaan ei sano työstäsi mitään -olet todennäköisesti tehnyt työsi hyvin.

Ihminen kuitenkin tarvitsee palautetta

Ihminen kuitenkin tarvitsee tukea ja palautetta työstään -toiset enemmän ja toiset vähemmän, mutta väitän, että kaikki tarvitsevat palautetta ainakin jossakin määrin. Palautteen antamisen lajia voi olla monenlaista. Joskus palkankorotus, ylennys, virkistyspäivä tai palkintomatka on valittu palautteenannon konkreettiseksi muodoksi.

Tarvitaan sanoja

Aina ei kuitenkaan ole mahdollista antaa aineellista palautetta vaan tarvitaan sanoja, jotka rauhoittavat ja lämmittävät mieltä. Toisaalta tarvitaan sanoja, jotka suuntaavat toimintaa haluttuun suuntaan. Puuttuminen, silloin kun toiminta ei ole toivotun tasoista tai suuntaudu oikeaan tekemiseen, lopulta palvelee kaikkia osapuolia parhaiten. Toisaalta positiivisen palautteen antaminen silloin, kun sen paikka on, voi olla työntekijälle todella tärkeää ja merkityksellistä. Toisaalta positiivisen palautteen antaminen on yksinkertaisin tapa lisätä työntekijän motivaatiota ja sitoutumista….ja työn iloa!

Toinen kärsii epätietoisuudesta enemmän, toinen vähemmän

Ei tunnu mukavalta arvailla, että onkohan tämä jota teen “oikeanlaista tekemistä” tai “onkohan työni laatu tai määrä riittävää” tai “tuleekohan minun huolehdittua kaikista niistä työtehtävistä, joista minun odotetaan huolehtivan”.  Toinen kärsii epätietoisuudesta enemmän, toinen vähemmän. Mutta väitän, että mikäli hallinnan tunnetta ei ole juuri lainkaan kyllä se nakertaa jokaisen jaksamista ja työstä nauttimista.

Puheella rakennetaan yhteistä todellisuutta

Puheella rakennetaan yhteistä todellisuutta. Yhteiset määrittelyt, että tämä on hyvä, me olemme osaavia, tuotteemme on hyvä, rakennetaan todellisuutta, jota elämme. Auktoriteettiasemasta tehdyt määrittelyt muokkaavat kokemaamme todellisuutta paljon. Siksi esimiehen sanoilla on merkitystä.

Myös kysyminen auttaa

Myös kysyminen auttaa. Jos olet esimies ja sinua mietityttää miten meidän työyhteisössä oikein menee -kysy. Aina ei ole mahdollista käydä perinpohjaista keskustelua jokaisen työntekijän kanssa. Silloin hyvä vaihtoehto on kysyä -kyselylomakkeella, jolla kysytään oikeita asioita. Kun kysytään asenteella, että hei, kehitetään tätä yhteistä työtä yhdessä -jo kysyminen voi auttaa herättämään vähän uinuneenkin yhteishengen ja halun tehdä työstä hyvää.

Luotain voi auttaa sinua kysymisessä -meillä on hyvät menetelmät ja luotettavat työkalut

Luotain voi auttaa sinua kysymisessä. Meillä on käytössä hyvät menetelmät ja luotettavat työkalut. Sinä voit keskittyä perustehtävääsi. Yhdessä voidaan miettiä, miten tulokset puretaan henkilöstölle. Mielelläni olemme siinäkin avuksi -jos niin haluat!

Pia Vilanen, ratkaisu- ja voimavarakeskeinen työnohjaaja, Luotain

Työnohjaus auttaa yrittäjää menestymään

Oman työnohjaajakoulutukseni jälkeen mietin omaa työnohjaajatyötä, minkälaisille kohderyhmille haluaisin työtäni tehdä? Yhdeksi selkeäksi kohderyhmäksi nousi yrittäjät. Miksi? Siksi, että erityisesti yrittäjien kohdalla työnohjauksen vaikuttavuus voi olla todella merkittävä. Työnohjaus lisää yrittäjän mahdollisuuksia menestyä, toisaalta se on erittäin edullinen tapa hankkia apua omaan ajatteluun ja välttää virheitä, jotka voivat maksaa yrittäjälle paljon. Työnohjauksen vaikuttavuus perustuu sen autenttisuuteen. Opittavat asiat liittyvät konkreetisesti valmennettavan tai ohjattavan työhön -jolloin käytäntöön sovellettavuus varmistuu.

Luotain on valittu BUUSTIN palveluntuottajaksi -avun hankkiminen ei jää ainakaan rahasta kiinni.

Luotain on valittu BUUSTIN (www.pirkanmaanbuusti.fi) palveluntuottajaksi. Olen erityisen iloinen, että nyt Luotaimella on mahdollista tarjota yrittäjille edullista yrittäjävalmennusta, jolloin avun hankkiminen ei jää ainakaan rahasta kiinni.

Yrittäjävalmennuspaketti tarjoaa konkreettista apua

Luotaimen 12 kk:n yrittäjävalmennus sisältää yrittäjän tuloksekkuuteen liittyvät oleellisimmat teemat: menestystä tuovat yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, ajankäytön optimointi, tavoitteellinen ja suunnitelmallinen työskentelytapa sekä myyntityön taidot. Yrittäjävalmennuspaketti on suunniteltu konkreettiseksi työskentelymuodoksi, jolloin ko. teemoja käsitellään yrittäjän arkityön kautta, jolloin myös vaikuttavuus paranee. Käytännössä etsitään  mm. uusien verkostoja ja uusia asiakkuuksia.

Yrittäjävalmennus tarjoaa myös tukea ja sparrausta

Luotaimen yrittäjävalmennus tarjoaa yrittäjälle paitsi käytännön vinkkejä, ohjeita ja ryhmän tuottamaa ideointiapua, myös tukea ja sparrausta. Koulutettu työnohjaaja on myös ihmistyön ammattilainen, jolloin intra- ja interpersoonallisten taitojen tukeminen kuuluu erottamattomana osana työnohjaajan toimintaa.

Ihminen nimittäin tarvitsee myös tukea ja sparrausta -joskus on myös paikallaan, että toinen ihminen osaa ilmaista: -kyllä, sinulla on oikeus tavoitella tähtiä. Sinulla on oikeus nauttia omasta elämäntehtävästäsi (kiitos Mari) ja sinulla on oikeus kulkea kohti haavettasi, -unelmaasi, anteeksi pyytelemättä, rohkeasti ollen se, joka parhaimmillasi sinä olet.

Mikäli haluat  mukaan yrittäjävalmennukseen tai haluat apua myyntitaitojen hiomiseen -ole yhteydessä!

Pia Vilanen, 044-2832673, pia.vilanen@luotain.net, Luotain

Valmentajana, kouluttajana ja ohjaajana löydän itseni usein tilanteesta, jossa ryhmää pohdituttaa, kuinka suhtautuisi työtoveriin tai alaiseen, jonka nenällä tuntuvat nököttävän aina kovin mustat silmälasit.

On raskasta kuunnella valitusta, joka ei koskaan tunnu ehtyvän. On myös raskasta johtaa alaista, jonka suhtautuminen asiaan kun asiaan, on aina vastustava, aggressiivinen ja epäilevä.

Jokainen valittaa joskus

Jokainen meistä kohtaa elämässään kriisejä ja tuskin kellään meistä on aina fiilis katonrajassa.  Työnohjaajana olenkin ehdottomasti sitä mieltä, että ihmisen suruja ja murheita pitää kuulla ja ottaa vastaan. Varsinkin esimiehen tehtävään kuuluu myös tuen, turvan ja rohkaisun antaminen sille työntekijälle, joka sitä kaipaa. Toisaalta toiset meistä ovat kriittisempiä kuin toiset ja onneksi näin on! Jokainen työpaikka kaipaa kriitikkoa, analyyttistä pohtijaa, joka ei purematta jokaista uudistusta muitta mutkitta niele.

On kohtuutonta joutua alati kuuntelemaan ehtymätöntä valitusvirttä

On kuitenkin eri asia, olla joskus “molli” -voittoinen tai suhtautua asioihin kriittisesti kun viljellä jatkuvaa negaatiota. On  kohtuutonta muille työntekijöille joutua alati vastaanottamaan valitusvirttä, jonka syntyperään ei pysty vaikuttamaan.  Työnohjaajana toivoisin ihmisiltä rohkeutta ottaa työpaikallaan puheeksi, millaista puhetta enimmäkseen siellä haluaisi kuulla: Nähdäänkö mahdollisuuksia, loputtomien uhkakuvien sijaan, nähdäänkö osaamista toivottomien tunareiden sijaan, nähdäänkö iloa ja innostusta, vihan ja lamaannuksen sijaan tai halua sitoutua ja vaikuttaa välinpitämättömyyden sijaan.

Kuka hyötyy valitusvirrestä?

Valitusvirsissä, joiden aiheuttajaan ei ole tarkoituskaan puuttua on se vika, että siitä ei hyödy kukaan. Pitkässä juoksussa se rapauttaa aina työilmapiiriä, työssäjaksamista, työniloa ja hyvää fiilistä.

Ratkaisukeskeisyyden perusviesti on:  ”se mihin huomio keskittyy, se kasvaa ja voimistuu”. Kiinnitä huomiosi siihen mikä on hyvää, toimivaa ja mahdollista. Se hyödyttää kaikkia!

Pia Vilanen, Luotain

Esimiesten kiinnostus työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia kohtaan on lisääntynyt

Työ ja terveys Suomessa 2009  tutkimuksen mukaan esimiesten kiinnostus työtekijöiden terveyttä ja hyvinvointia kohtaan näyttää hieman lisääntyneen. Myös ilmapiirikyselyjä ja työyhteisöjen kehittämishankkeita toteutetaan varsin vilkkaasti.

Tulos ilahduttaa työnohjaajaa. Työelämä on muuttunut hurjan paljon viimeisten vuosikymmenten aikana: tietomäärä on lisääntynyt, teknologia kehittynyt ja työn tuottavuuden vaatimukset kasvaneet  -ihmisen inhimilliset omainaisuudet ovat kuitenkin edelleen samanlaiset kun ennenkin. Työn tuottavuus onkin yhä enemmän kiinni ihmisen henkisestä hyvinvoinnista, kapasiteetista, jolla ihminen käyttää tietojaan ja taitojaan tehokkaasti, asettaa tavoitteita, työskentelee suunnitelmallisesti ja tekee hyvää yhteistyötä kaiken tyyppisten ihmisten kanssa.

Työn laatu on jokaisen vastuulla

Työn laadukas tekeminen on jokaisen toimijan vastuulla. Jouni Backmania lainaten laatuajattelu “ei ole rikkaan ylellisyyttä, vaan köyhän välttämättömyys” . Työhyvinvointi työ on itseasiassa erittäin tehokas tapa lisätä laadukasta työtä. Esimerkiksi työnohjaustutkimusten vaikuttavuustarkastelu osoittaa selvästi työnohjauksen vaikutukset ohjattavan työn laatuun, ammatti-identiteetin vahvistumiseen ja selkiintymiseen sekä työyhteisöjen toiminnan parantumiseen (2005, Marita Paunonen-Ilmonen, työnohjaus toiminnan laadunhallinnan varmistaja).

Myös kovilla mittareilla mitattuna satsaus työkykyyn ja työhyvinvointiin kannattaa

Edelleen työ ja terveys Suomessa 2009 teoksen mukaan 2000-luvun työelämän kehittämistyön kokemukset osoittavat, että työkykyä ja työhyvinvointia voidaan parantaa siten, että toimet näkyvät kovillakin mittareilla mitattuna: yritysten tapaturmat vähenevät,
työhyvinvointi -investoinnit vähentävät poissaoloja ja tuottavuus paranee.

Lue lisää Suomen työhyvinvoinnin tuloksista:

http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/tyo_ja_terveys_suomessa/Documents/yhteenveto_tyo_ja_terveys_suomessa_2009.pdf