fbpx

Asiantuntijan johtaminen ja asiantuntijatyön palveluinnovaatiot

helmi 10, 2012 | Blogi

Asiantuntijan työhön ja rooliin liittyy vastuun lisääntyminen ja usein tietynlainen autonominen vapaus

Asiantuntijaorganisaatiolla tarkoitetaan useimmiten yritystä, joka myy lähinnä tietoa ja ratkaisuja asiakkaiden monenlaisiin ongelmiin. Henkilöstön osaamis-ja koulutustaso on näissä organisaatioissa yleensä korkea.

Korkeatasoinen , vaikeasti korvattava henkilöstö asettaa johtamiselle erityisvaatimuksia. Ainakin näkee usein väitettävän, että asiantuntijan johtaminen on perin haastavaa , ellei peräti mahdotonta. Johtamiseen liittyy aina motivointi, sitouttaminen ja palkitseminen. Erityisen vahvasti ne liittyvät asiantuntijoiden johtamiseen.  Asiantuntijan työhön ja rooliin liittyy vastuun lisääntyminen ja tietynlainen autonominen vapaus.

Tieto-organisaation jäsen ei yleensä usko olevansa tiedoiltaan esimiestään heikompi- pikemminkin päinvastoin. Tällöin asiantuntijoiden johtamista tulisi pohtia eri näkökulmasta kuin tavanomaisessa esimiestyössä.  Innovatiivisuus ja oman työn vapaus lisääntyvät , jolloin vastuunkanto korostuu. Asiantuntijaorganisaation johtamisessa tulisikin löytää ja ymmärtää strategisen ja operatiivisen itsenäisyyden tasapaino.  Esim. tuotekehityksen kilpailukykyä on kyetty parantamaan, kun johtajat/esimiehet ovat onnistuneet strategisten tavoitteiden ja reunaehtojen asettamisessa. Tavoitteisiin pyrkimisen tulisi näkyä päivittäisessä työskentelyssä. Tavoitteet tulisi asettaa mieluummin lopputulokseen kuin operatiiviseen toimintatapaan.

Hyväksi johtajaksi ei yleensä synnytä

Johtamista voidaan tarkastella kyvykkyyskeskeisestä näkökulmasta. Päähuomio on tällöin tulevaisuuden kannalta olennaisten yksilöosaamisten kehittämisessä. Johdolta ja esimiehiltä vaaditaan tällöin yrityksen kannalta olennaisen osaamisen tunnistamista ja kehittämistä.

Ongelmallista asiantuntijatiimin johtamisessa on se, että vastuiden ja johtajuuden oletetaan usein jakautuvan tiimissä useiden yksilöiden kesken. Yksilöt pyrkivät määräämään itse omasta toiminnastaan. Johtamisen näkökulmasta olisi tärkeää pohtia, missä olosuhteissa asiantuntijat ovat valmiita luopumaan itsemääräämispyrkimyksestään yhteisen tekemisen hyväksi.

Asiantuntijaorganisaation johtamisessa tarvitaan hyviä vuorovaikutustaitoja ja välittämistä. Hyvä johtaja arvostaa alaisiaan ja kehittää työntekijöiden itsekunnioitusta: hän saa ihmiset huomaamaan, miten hyviä he ovat. Vuorovaikutteinen johtaminen tuottaa paitsi hyvinvointia työyhteisössä myös taloudellisesti merkittävää tulosta. Hyvä johtajuus inspiroi ja motivoi osaajat. Samalla syntyy uutta luovuutta, ideoita, innovointeja ja luovaa osaamista. Hyvin johdetussa asiantuntijaorganisaatiossa korostuu yhteistyö kilpailun sijaan, vuoropuhelu ja hyvä viestintä konfliktin ja kontrollin sijaan. Kun henkilöstön voimavarat suunnataan yhteisten tavoitteiden saavuttamseen, syntyy tuottavaa, innostunutta toimintaa ja vaikuttavaa tulosta.

Hyväksi johtajaksi ei yleensä synnytä . Siihen tarvitaan kokemusta ja erityisesti valmennusta. Monissa organisaatioissa on johtamisvaje: on unohdettu, että johtamisen ydintehtävä on päästä tuloksiin ihmisiin vaikuttamalla ja heidän avullaan.

Menestyvät organisaatiot ovat havainneet, etteivät asiakkaat halua persoonatonta, prosessoitua palvelua, vaan inhimillistä, ihmiseltä ihmiselle tapahtuvaa palvelua.

Asiantuntijatyön yhteyttä asiakaspalveluun ei pidä unohtaa. Asiantuntijaorganisaatiossa henkilöstö osallistuu vahvasti kehittämistoimintaan, joka tuottaa innovaatioita, jotka puolestaan tuottavat asiakashyötyä. Asiakashyöty tulee varsin usein siitä, että tuote- tai liiketoimintainnovaatioon liitetään palveluinnovaatio. Menestystä tulee siitä, että organisaatio kykenee toteuttamaan asiakkaiden tarpeita uudella, tuoreella tavalla. Menestyvät organisaatiot ovat havainneet, etteivät asiakkaat halua persoonatonta, prosessoitua palvelua, vaan inhimillistä, ihmiseltä ihmiselle tapahtuvaa palvelua.

Johtaminen menestyvissä organisaatioissa –etenkin asiantuntijatyössä- on palvelutyötä sekä asiakkaiden että henkilöstön suuntaan. Johdon työkaluna on toimiva vuorovaikutus.

Kirjoittaja on Pentti Syrjänen, Luotain Consulting Oy:n hallituksen jäsen. Pentti on tehnyt pitkän työuran ison pörssiyhtiön henkilöstöjohtajana ja on mm. väitellyt henkilöarvioinnista ja kirjoittanut kirjan: Yksityisyyden suoja ja henkilöarviointi.

0 kommenttia

Trackbacks/Pingbacks-linkit

  1. Luotain: “Johtajaksi ei synnytä” « Wakaru WBlog - [...] Luotain: [...]

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Arkisto